Metalliteollisuuden rooli yhteiskunnassa

Metalliteollisuus ja siihen kuuluvat yritykset ovat jatkuvasti tarkastelussa, sillä se on merkittävä työllistäjä Suomessa. Alaa valvovat käytännössä päättäjät, jotka tarkkailevat sen toimintaa yhteiskunnallisen edun kannalta. Ne tarkastelevat myös, miten yhtiöt sitoutuvat mm. päästörajoituksiin. Lisäksi etujärjestöt tarkastelevan työnantajien toimia jäseniensä kannalta ja valvovat heidän etujaan.

Kilpailukyvystä helpotusta valtion kannalta

Suomen valtio haluaa vaalia työpaikkoja eri sektoreilla, kuten myös metalliteollisuudessa. Viimeisimpänä muutoksena tapahtui Kiky-sopimus eli kilpailukykysopimus, jolla halutaan parantaa mahdollisuutta säilyttää työpaikat Suomessa työnantajan kannalta hyödyllisillä muutoksilla. Metalliliitolla olikin olennainen merkitys sopimuksen syntymisen kannalta, koska se kattaa merkittävän osan aloista.Kilpailukyky tehtiin muuttamalla työehtoja. Palkat eivät nouse seuraavan vuoden aikana, päivittäinen työaika lisääntyy 15 minuutilla sekä osa sosiaaliturvamaksuista menee palkansaajien maksettavaksi. Vastineeksi tarjottiin verohuojennuksia, joiden avulla kuluttajien ostovoima heikkenee. Tällä tavalla he voivat siirtää kulutustaan vähittäiskauppoihin ja palveluihin, joissa he voivat laittaa rahan kiertämään.

Ammattiliitto valvoo jäseniensä etuuksia

Suomessa on poikkeuksellisen korkea järjestäytymisaste erilaisiin ammattiliittoihin. Metalliteollisuutta valvoo Metalliliitto, joka kuuluu SAK:n alaisuuteen. Se on yksi suurimmista SAK:n jäsenliitoista, sillä siihen kuuluu lähes 150 000 jäsentä.

Metalliliitto ajaa jäseniensä asioita. He maksavat jäsenmaksua, jolla he saavat rahaa vastaan erilaisia ammattiliiton tarjoamia palveluita, joille voi tulle tarvetta arkipäivässä. Tällä tavalla taataan se, että työntekijän lainmukaiset oikeudet toteutuvat. Heillä on yhteyshenkilöitä, joihin voi kontaktoida tilanteen sitä vaatiessa.

Metalliliitolla on myös työttömyyskassa, josta siihen kuuluvat henkilöt voivat hakea työttömyyskorvausta elämäntilanteen muuttuessa. Lisäksi mahdollisissa ongelmatilanteissa voi saada juridista apua, jos omat resurssit eivät riitä siihen. Ammattiliitto voi tarvittaessa auttaa jopa oikeustapauksissa.

Työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikan yhteyshenkilönä

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on yli 10 henkilöä, täytyy olla työsuojeluvaltuutettu. Hänen työhönsä kuuluu mm. työn turvallisuuden tarkkailu. Hänen vastuullaan on määräyksiin, ohjeisiin ja työsuojelusäännöksiin tutustuminen. Hän toimii siis työntekijöiden yhteyshenkilönä ja tarkkailijana, joka vaalii hyvinvointia. Hän on myös tietoinen työterveyshuollosta ja on tarvittaessa mukana yt-neuvotteluissa.

Aluehallintovirasto tarkistelee työsuojeluvalvontaa

Aluehallintovirasto huolehtii työsuojeluvalvonnan tarkkailusta työpaikalla. Vaikka vastuu on tietenkin työnantajalla, tarkkaillaan sen toteutumista mahdollisten vaaratilanteiden välttämiseksi. Sitä toteutetaan mm. vakavien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi. Tämä tekeminen tapahtuu esimerkiksi työpaikalla toteutettavien tarkastusten kautta. Niiden aikana voi käydä molemminpuolista keskustelua ja saada palautetta sekä mahdollisia ehdotuksia toimenpiteiden toteuttamiseksi.