Kansainvälisten ilmastosopimusten tarkoituksena on rajoittaa päästöjä ilmastonmuutoksen etenemisen hidastamiseksi. Viimeisin merkittävä sopimus tapahtui Pariisin ilmastosopimuksessa, jossa tehtiin merkittäviä asetuksia maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi. Käytännössä tämä määräys edellyttää hiilidioksidipäästöjen merkittävää vähentämistä, johon jokainen sopimukseen osallistunut maa kantaa kortensa.

Ilmastosopimuksilla on maailmanlaajuisesti merkittävä kattavuus, sillä ne kohdistuvat merkittävän osaan maailman maista. Tällä tavalla jokainen valtio osallistuu yhteisiin talkoisiin ja kukaan ei jää ulkopuolelle. Ne kantavat siis yhdessä kortensa kekoon puhtaampaa tulevaisuutta varten. Muussa tapauksessa yhteiseen sopimukseen sitoutuminen voisi olla hankalaa, jos esimerkiksi sen vaikutukset jäisivät hyvinkin pieneksi.

Hiilidioksidipäästöjä kuriin

Jokainen maa voi vaikuttaa tavallaan hiilidioksidipäästöihin, mutta käytännössä niiden toteuttamiseen vaaditaan merkittäviä edistysaskeleita. Yleensä nämä kohdat pyritään ohjaamaan kansallisen verotuksen kautta. Autoilu on ollut yksi tyypillinen kohde, johon lisäveroja tai kannustimia ympäristöystävällisempää autoilua kohtaan on asetettu. Sähkö- ja kaasuautot ovat ympäristöystävällisempiä kuin bensalla kulkevat kulkuneuvot, joten niiden hankkimiseen on useassa maassa asetettu erilaisia kannustimia.

Toinen merkittävä ala on teollisuus, joka tuottaa merkittävän osan päästöistä. Sille asetetaan erilaisia sääntöjä ja määräyksiä kansallisella tasolla. Niillä voi osoittaa rangaistuksia epäekologisista vaihtoehdoista ja ohjata yrityksiä kohti ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Valtiot voivat tarjota erilaisia kannustimia tai yritystukia, joiden avulla pienempikin yhtiö voi ohjata toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi.

Teollisuuden kannalta tämä asia tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kulutusta täytyy vähentää päästöjen vähentämiseksi. Ilmastosopimusten avulla toivotaan ideaalitilanteessa, että maailmasta saataisiin pitkällä aikavälillä täysin päästöneutraali maailma. Tämä ratkaisu vaatii mm. cleantech-yrityksiltä innovointia, mutta toisaalta se voi tuoda niille lisää kauppaa, kun kysyntää ympäristöystävällisille ratkaisuille lisääntyy.

Monet teollisuudenalan firmat ovatkin kehitelleet erilaisia ratkaisuja päästöjen leikkaamiseksi ja vähentämiseksi. Ympäristöystävälliset valmistusmenetelmät ja -prosessit ovat tärkeässä osassa kokonaisuuden kannalta. Tällä tavalla ne pystyvät myymään esimerkiksi päästöoikeuksiaan muille, jotka todella niitä tarvitsevat. Päästöneutraalista toiminnasta voikin tulla siis monelle yritykselle todellinen kilpailuetu.

Päästökauppamekanismi kaiken keskiosassa

Päästökaupan kannattaminen jatkuu tulevaisuudessakin. Käytännössä tämä termi tarkoittaa sitä, että päästöjä tuottavat yritykset omistavat jokaista tuotettua päästömäärän määrittelemää yksikköä kohden erilaisia päästöoikeuksia. Nämä toimijat voivat ostaa ja myydä päästöjä keskenään. Suuremmat kuluttajat ostavat niitä lisää, kun taas vähemmän kuluttavat yritykset voivat myydä niitä eteenpäin muille tarvitsijoille. Tällä menetelmällä pyritään kannustamaan päästöttömän energian käyttöön, mikä myös osaltaan kannustaa kehittämään vähäpäästöisiä ratkaisuja.