Suomi on perinteisesti ollut metalliteollisuuden luvattu maa. Se on koneteollisuuden ohessa todella keskeinen työllistäjä, jonka parissa riittää työtä. Metalliteollisuus onkin kotimaan talouden kannalta keskeisessä asemassa, joten sektorin vaalimiseksi tehdään kovasti töitä myös julkisen hallinnon puolelta.

Innovaatioprojekteja tuetaan esimerkiksi Tekesin rahoituksella, jotta pk-yritysten ideointi ei jäisi ensisijaisesti kiinni rahasta. Se osallistuu osaltaan kustannuksiin, joita yksittäisestä projektista voi syntyä. Tekes rahoittaa ensisijaisesti kansainvälistymisprojekteja, jotta kotimaan vienti lähtisi uudella tavalla käyntiin.

Metalliteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti jo vuosikymmeniä. Tämän asia johtuu monesta asiasta, mutta pääsyitä ovat automatisointi eli robottien käyttäminen sekä tuotannon siirtyminen halvemman työvoiman perässä muihin maihin. Suomessa ei voi hinnalla kilpailla, sillä työntekijän palkan lisäksi maksettavat sosiaalikulut nousevat korkealle tasolle kansainvälisessäkin vertailussa. Tähän asiaan ollaan tosin vastattu kiky-sopimuksella, jossa työntekijöiden työaikaa pidennettiin.

Metalliteollisuus työllistäjänä

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Metalliala on hyvin tyypillinen ala alihankinnalle. Se ei ole mikään ihme, koska alalla on todella paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jos jokin firma saa todella suuren tilauksen, sillä ei välttämättä omat resurssit riitä vastaamaan kysyntään. Tämän asian takia tilauksen voi laittaa eteenpäin alihankkijalle, joka voi tehdä osan siitä tai jopa kokonaan.

Pienet ja keskisuuret yritykset mahdollistavat joustavuuden työmarkkinoilla, sillä metallia tarvitaan ympäri Suomea. Tämän asian johdosta pajat ovat yleensä melko pieniä, ja niissä erikoistutaan tiettyyn tuotteisiin tai tuoteryhmiin. Sopiminen voi työnantajan ja työntekijän välillä käydäkin näissä yhteisössä joustavammin kuin suurissa yrityksissä, joissa voi ilmetä runsaasti byrokratiaa.

Metalliteollisuuteen voi suuntautua jo nuorella iällä

Metalliteollisuuden suuntaan voi lähteä jopa heti peruskoulun jälkeen. Ammattikoulussa voi opiskella esimerkiksi kone- ja metallialan tutkinnon suorittamalla levyseppähitsaajaksi, koneistajaksi tai koneenasentajaksi. Tämän tutkinnon suorittaminen kestää 3 vuotta, joten he valmistuvat pääasiallisesti jo 19-vuotiaina.

Monet alan yrittäjät ovatkin nuoria muihin toimialoihin nähden, sillä heidän kouluttautumisensa käy nopeasti. Heille on kertynyt oman alan kokemusta nopeammin kuin muiden alojen tutkintoja suorittaneilta ihmisiltä, joten heillä on jo hyvissä ajoin mahdollisuudet edetä urallaan yrittäjänä, kun taas vasta 30-vuotiaana korkeakoulututkinnon suorittanut aloittelee uraansa.

Monet pitkän linjan konkarit ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle, joten nuorempia tarvitaan paikkaamaan heidän jättämät suuret saappaansa. Koulutus onkin sen asian kannalta olennaisessa osassa, jotta näitä ammattilaisten jättämiä aukkoja saadaan paikattua työelämässä. Kun työura alkaa olla päätöksessä, tuo pelaaminen mukavaa vaihtelua esimerkiksi eläkepäiville.